Saavuin aamuyöllä yhden aikaan Tongalle, lentokentällä oli yks ja toinenkin
kyselemässä minne mä olen menossa ja tarjoamassa kyytiä. Turisteja oli air new
zealandilla vain 5 mun lisäksi, yllättävän vähän. Infosta sain selville, että
Toni’s guesthouse on auki 24h, jonne sitten tämän yhden miehen kyydillä joka
oli eniten sitä kyytiä tyrkyttämässä. Tämä kyyti oli aika erikoinen vaikka sen
pitikin olla virallinen shuttlebussi, nuoria sällejä auto täynnä ja matkalla
majapaikkaan ohitettiin 30 autoa. Ihmeen paljon siellä oli liikennettä siihen
aikaan. Mulle myös selvisi jo yöllä, että aika eksoottisessa ja alkeellisessa
paikassa ollaan.
Toni's Guesthousessa mä asuin oikean puoleisimmassa kopissa.
Herätys aamulla ja ympäristön katsastaminen, tämä vierastalo oli palmujen ja
banaanipuiden keskellä. Yöllä unta jo häiritsi kaikki eläimet kukosta koiriin.
Sikoja sekä koiria oli pihat täynnä. Mä sain kyydin sieltä pääkaupunkiin Nuku’
Alofaan, kävelin ja kummastelin menoa. Paikallisille mä olin suuri nähtävyys,
kaikkien päät kääntyi aina mun suuntaan. Turistien puutetta myös kummastelin,
yleensä näin vain 3-4 turistia päivässä. Sikoja ja koiria oli myös pääkaupungin
kadut täynnä. Autot olivat kaikki romuja joissa oli joka kulma rytyssä, sekä
monessa autossa oli tuulilasi tehty muovista jonka läpi näki hädin tuskin
mitään. Lapset virtsasivat häpeilemättä kadulle… Siis en olisi millään uskonut
Tongan olevan niin alkeellinen, se oli suorastaan shokki. Ihmiset lakasivat
kauppojen lattioita harjoilla, elintarvikkeet ja muut tuotteet olivat joidenkin
lautahyllyjen päällä siellä.. Internet sentään löytyi eikä ollut edes hidas,
hinnaltaan 5 tongan dollaria tunnilta. Kuvia en uskaltautunut ottamaan
paljoakaan Nuku’Alofasta sikoineen koska paikalliset ei kuvaamisesta paljonkaan
tykkää.
Pysyttelin koko aikani Tongalla pääsaarella, Tongatapu nimeltään. Olisin
halunnut mennä Vavaulle tai Hapaille mutta Toni’s guesthousen Toni sanoi ettei
sinne kannata mennä, jos sinne pääsisi niin pois pääseminen olisi vielä
vaikeampaa. Ajattelin siis etten riskeeraa jatkolentoani USAan. Joka
tapauksessa olen sitä mieltä, että Tongan kauneimmat alueet löytyvät juuri
tuolta Vavaulta ja Hapailta.
Mun seuraava majapaikka Tonin kämpän jälkeen oli Nawai’Ali beach resort, ihan
jees paikka muuten mutta siellä ei ollut muuta kuin mä ja henkilökunta. Aika
kävi todella pitkäksi, eikä ollut edes syömistä tai juomista. Ahdisti olla
yksin siellä.. Ranta oli kaunis kylläkin mutta aivan liian rauhallista mulle,
vain meren kohinaa, puoliaurinkoista ja mä..
Sieltä seuraavaksi Good Samaritan Inn nimiseen paikkaan, voin suositella sitä
parin vuorokauden ajaksi pääsaarella jos tosiaankin vaan haluat makoilla
auringossa ja olla tekemättä mitään. Mulle sekin oli liian rauhallinen paikka,
turisteja oli 2 norjalaista mun lisäksi. Tuntui oudolta nähdä muita turisteja
samassa majapaikaikassa, vaikka olihan tosin Tonin talossa 3-4 yleensä aina.
Tässä paikassa oli yhtenä iltana jotkut sikajuhlat, oli ruokaa vaikka kuinka
paljon sekä erilaisia tanssiesityksiä, varmaan parasta antia Tongalla. Juhlat
ei ole suinkaan turisteille vaan paikallisille sekä siinä sivussa turisteille.
Yhteensä porukkaa oli näissä kemuissa reilut 200.
Mun majoitus Good Samaritan Innissa.
Yllä olevat kuvat samasta paikasta.
