(Helsinki)-Tallinna-Kuressaare-Pärnu-Vörtsjärv-Otepää-Vöru-Suur Munamägi-Tartto-Peipsijärv-Narva-Sillamäe-(Kotka)


Kävin heinäkuussa 2007 tutustumassa Viroon, kesäloman neljästä viikosta pystyi hyvin uhraamaan reilut kaksi pyöräilylle. Tällä kertaa tein vähän erilaisen retken. Tutustuin nähtävyyksiin ja koska en ihan persaukisena lähtenyt liikenteeseen niin olin varautunut yöpymään etenkin huonolla säällä myös sisämajoituksissa, nämä olivatkin hyviä hinta-laatu suhteeltaan. Pyöräilypohjia tältä vuodelta oli takana 14km. Joten tästä johtuen suunnittelin 100 kilometrin keskiarvoa päivää kohti ja tarpeeksi lepopäiviä.

Metsäkylän kirkko, Saarenmaa

03.07
En itsekään ollut ihan varma missä se Länsi-Satama on tarkalleen Helsingissä, mutta eivät sitä tienneet helsinkiläisetkään kun gallup mielessä kyselin sitä yhteensä 7 hengeltä ja heistä vain 1 sen todella tiesi. Olisin kyllä kyselemättäkin löytänyt perille mutta sivistinpähän itseäni tuolla tavalla. Kokemuksen kautta olen päätynyt siihen, että jos haluat varman tiedon Helsingistä niin kysy se ”pullomieheltä”.

Eckerö Line oli se mielestäni fiksuin vaihtoehto Tallinnaan ja sinne pääsin vähän ennen puoltapäivää. Minulla ei ollut aikomustakaan jäädä kaupungille sen pitemmäksi aikaa vaan suunnistin suoraa tietä kohti länttä ja etelää. Karttaa ei tässä vaiheessa ollut mutta auringon avulla löysin oikeaan suuntaan kun kohteena oli Saarenmaa. Vajaan kympin jälkeen ostin sen kartan Statoililta ja ajelin rennolla meiningillä auringon paisteessa kohti Virtsua, josta lähtee lauttayhteys Saarenmaalle. Koska en suorinta reittiä valinnut niin en ehtinyt edes puoleen väliin (Saarenmaata) tänä päivänä. Yöpaikka löytyi pellolta Rummun läheltä, tyydyin pelkän makuupussin käyttöön kun oli pilvetöntä. 73km.

04.07
Ei sattunut kauppoja kohdalle joten huoltsikalta ostin jotain lihapasteijoita ja limsaa, en oikein tiennyt mitä kieltä sitä puhuisi kun piti sanoa mitä haluaa.. Englanniksi onnistui hyvin siellä kuten muuallakin, toisin kun etukäteen oletin niin eihän suomen kielellä tee juuri mitään Virossa. Lähempänä Saarenmaata piti tavoitella vielä pattereita toiselta huoltoasemalta koska kamerassa olleet olivat alkuunsa loppu. En matkoilla käytä ladattavia vaan ihan peruspattereita. Pattereiden ostaminen oli aika tuskallista, katselin pitkään pitkin hyllyjä enkä löytänyt. Kysyin myyjältä, että onko teillä pattereita? Myyjä totesi tähän niitä löytyvän ja haki Battery energiajuomatölkin kylmäkaapista! Tähän minä korjasin tavoittelevani pattereita kameraan ja hän veti tiskin alta patteriesitelmät ja kysyi tarvitsenko vain yhden patterin… Ymmärsin tietysti hänen kysyvän yhtä pakettia, koska en olisi uskonut, että hän myy mulle neljän patterin pakkauksesta vain yhden patterin.. Jälleen piti korjata mitä olen vailla ja näin sain kokonaisen patteripaketin ostettua! Näin se homma etenee! Siinä viiden maissa ehdin Virtsun satamaan ja lautalla mantereelta Saarenmaalle Kuivastuun. Matka kesti 30 minuuttia ja maksoi 50EEK eli sellaiset reilut 3 Euroa. Tarkalleen ottaen Ennen Saarenmaata oli vielä pienempi saari Muhu josta meni sitten silta varsinaiselle Saarenmaalle. Saarien puolella matka edistyi vielä n. 25km. Yöksi jälleen pellolle, jossa ei vielä illalla ollut juurikaan hyttysiä. Näitä ”helvetin enkeleitä” alkoi parveilemaan aivan hirvittävästi mitä pitemmälle ilta ja yö meni. Hypin pitkin peltoa hyttyset perässä ja ei auttanut vaikka meni kuinka kauas siitä metsän reunalta. Mulla oli matkassa parannettu versio tuosta makuupussin sadesuojasta, kyllähän se hyttyset estää, mutta myös hapen. Joskus 1-2 välillä nukahdin ja aamu 4 aikaan ei enää hyttysiä näkynyt missään, kiitos siitä kovalle tuulella. Näin sain nukuttua loppujen lopuksi ihan hyvin jonkun 6 tuntia yhteensä yön aikana. 124 km.

05.07
Aamulla läksin polkemaan kohti Saarenmaan keskuspaikkaa, eli Kuressaarta. Tämä oli aurinkoisin päivä ja ei tullut kuin jossain vaiheessa iltaa sadekuuroja. Aika tylsää oli polkea sitä päätietä, mutta ei paljon reittivaihtoehtoja ollut niin sitä ajelin kun oli leveä ja hyväkuntoinen tie. Kuressaaressa tuntui olevan majoitusvaihtoehtoja ihan tarpeeksi, majoituin Süg hostellissa 20 euron hintaan priva huoneessa. Kävelin kaupungilla, tutustuin Piispanlinnaan.. Ajattelin tämän iltapäivän ja illan olevan ihan tarpeeksi pitkä aika kaupungin tutustumiseen. Suunnittelin jo seuraavan päivän ohjelmaa, päädyin jättämään yhden lenkin pois koska ei se Saarenmaa nyt ollut mitenkään erityinen paikka tähän asti. 54 km.

Piispanlinna

06.07
Aamulla heräsin sateen ropinaan, tämä ei tietenkään hirveän paljon parantanut yleistä mielialaa. Tummien pilvien varjostamana otin suunnaksi pohjoisen ja Pangan rantatörmät jotka tunnetaan nähtävyytenä. Tie muuttui hiekkatieksi, eikä niin kovin paljon pöllynnytkään kun yön jäljiltä ei ollut täysin kuiva. En pitänyt sitä kovin kummoisena nähtävyytenä, tästä huolimatta turisteja tuntui piisaavan kuin isommassakin turistirysässä. Rihkaman myyntikojujakin näytti olevan tarjolla aika paljon. Omasta mielestäni tuo nähtävyys oli aika tyhjästä nyhjäisty kuten koko Saarenmaakin. Eväitä nautin siinä nurmikolla ja tämän jälkeen fillaroin katsastamaan Anglan tuulimyllyt. Tuulimyllyn kuviahan on aina kaikessa Saarenmaahan liittyvässä, kuten viinapulloissa ja matkailumainoksissa. Todellisesti niitä ei ole juuri muualla kuin Anglassa, 9 tuulimyllystä oli pystyssä vielä 5. Anglan lähellä näin B&B kyltin joten ajattelin mennä sinne vaikka ilta olikin vielä nuori, sateen uhka näytti liian suurelta ulkomajoitukseen.

Sellainen kiva maalaistalon pihapiiri, vanha mummeli ihan kielitaitoinen ja englannin ja suomen sekoitusta väännettiin. Sieltä löytyi saunakin joka oli vielä vähän lämmin ja sai saunoa ilmaiseksi 50 asteessa. Suihkusta tuli täälläkin lämpöistä vettä kuten kaikissa muissakin majapaikoissa. Hyvä kokemus tuo Adu Jaanin B&B, aamiainenkin ihan tukeva. Voin suositella. 83 km.

Hiekkatie Pangaan

Pangan rantatörmä

Anglan tuulimyllyt

B&B paikan pihapiiriä

07.07
Totesin innoissani sään muuttuneen sateisesta ja pilvisestä aurinkoiseksi. Piti lähteä pois Saarenmaalta kohti Pärnua.

Mainitsen vielä Tuosta Saarenmaasta, että en oikein ymmärrä mitä ihmiset sinne menee katsomaan. Olen kovasti kuullut kehuttavan sitä kauniiksi mutta minä en löytänyt sieltä mitään. Se pääkaupunki Kuressaare oli ihan ok! Muuten vain jotain pientä katajapuskaa sekä männikköä ympäriinsä. Entistä kitukasvuista merenpohjaa… En kyllä suosittele!

Pientä katajapuskaa


Tyypillinen Saarenmaalainen maisema "ah kuinka kaunista onkaan"

Juokaa vaikka pullo Saarenmaa viinaa ja lähtekää fillaroimaan Jyväskylän MLK:ssa sijaitsevaan Saarenmaahan, sekin antaa teille enemmän.
Päivä meni ihan leppoisasti, loppujen lopuksi saavuinkin jo illaksi Pärnuun jossa ekaan vastaantulevaan majapaikkaan änkesin. Tämä paikka vilisi motoristeja pyörineen, tarkoitettu lähinnä heille, mutta kyllähän sinne nyt aina joku moottoriton laitapuolenkulkijakin mahtuu. Arvelin mielessäni, että saattaa olla täynnä koko paikka.. Respan nainen tarjosi yhtä 4 hengen mökkiä, hinta olisi ollut niinkin kova kuin 1150 EEK mutta nainen lupautui antamaan alennusta jonka jälkeen hinta tippui 750EEK:n. Sanoin siihen hinnan olevan aika paljon johon tämä nainen sanoi, että voit sanoa noin vaikka hän sanoisi hinnan olevan 500EEK.. Siihen hintaan sitten tyydyttiin kummatkin. Sain majoittua siis yksin neljän hengen mökissä 32 euron hintaan.
Alexandre külalistemaja jos oikein muistan paikan nimen. Aamiainen sisälsi seisovan pöydän, kävin ottamassa n. 10 kertaa aina lisää, enempää en kehdannut syödä. Otin kahden yön majoituksen tuolta. 130 km.

08.07
Pärnussa hengailua ja valokuvien ottamista.

Kävelykatu

Ranta


09.07
Sadetta ja kovaa tuulta uhmaten matka vaan jatkui kohti seuraavaa tavoitetta Suur munamägeä, kahdesta reittivaihtoehdosta valitsin pohjoisemman, koska jostain syystä halusin nähdä Viron suurimman sisävesijärven nimeltään Vörtsjärv. Tämä päivä oli ensimmäinen kunnon fillarointi päivä joka tarkoittaa pitempää päivämatkaa. Vörtsjärv oli tosiaan ihan järven näköinen, kovasti tuuli siinä kohdalla ja vettä satoi vaakasuoraan. Tuntui hyvin raskaalta kun välistä tuuli kävi suoraan vastaan, urakkaa helpotti hivenen pienemmälle tielle pääsy. Laakeiden peltoaukioiden keskellä sinnittelin sateessa erään soramontun reunalle nukkumaan. 165km.

10.07
Puskutraktori tyrkkäs vierestä menemään antamalla herätyksen 6:30, tihkuutti sadetta vieläkin joten mitäpä sitä aikaa tuhlaamaan vaan ajoissa polkemaan. Tie numero 71 Otepäähän oli revitty kokonaisuudessaan auki asfaltista, järjettömässä mutavellissä kaivinkoneiden seassa piti fillaroida 18 kilometriä, ei mennyt kuin pari autoa mun lisäksi ja yksi Belgian kilvissä ollut asuntovaunu. Kyllähän siellä Otepään puolella luki sama teksti kuin toisessakin päässä ”remont”, en vaan arvannut sen olevan noin suuri remontti. Harmitti eniten kun kaikki ketjut ja rattaat hiekkaantui ja likaantui niin pahasti.. Tykkäsin tuosta Otepäästä, mitä nyt siellä vähän ajelin suuntaan ja toiseen, paljon urheilullisen näköistä porukkaa liikkeelle, etenkin paljon rullahiihtäjiä ja melkein kaikki tervehti.
Tämä seutu Valgamaa/Vörumaa oli mäkisintä Virossa, kun tasaisuuteen tottui niin nämäkin mäet tuntuivat ihan raskailta vaikkei nousseetkaan parhaimmillaan kun jonnekin vajaaseen 200 metriin.
Vörussakin otin sisämajoituksen guesthousesta. Tämä paikka oli mielestäni huonoin hinta/laatusuhteen majoitus matkallani, huoneet haisi pahalle, suihkutilat oli rähjäiset.. Lakana peitti vain reilut puolet sängystä.. En vaan tykännyt.. Aluksi ei ollut edes ketään paikalla, puhelimella piti soitella ennen kuin sai henkilökuntaa paikalle. Aamiainenkaan ei ollut hirveän suuri, se perussetti. Leipää, leikkeleitä, tomaattia, kurkkua, kananmunaa.. 73km

11.07
Kohti sitä Baltian korkeinta kohtaa Suur munamägeä, kiva nousu sinne oli koko matkan Vörusta. Huvittavasti satuin paikalle suomalaisen bussiryhmän kanssa. Tietty en halunnut tehdä omaa kansallisuuttani selväksi joten piti ostella lippu torniin englanniksi eikä sököttää suomeksi kuten he yrittivät. Vähän huonoa tuuria kun sellaisen ryhmän kanssa saapui paikalle, sinne tornin huipulle meni vain pienet portaat tämän vuoksi ruuhka oli melkoinen. Ei sieltä tornin huipultakaan nyt niin kauniit näkymät olleet tässä alla pari fotoa sieltä.


Sieltä menin samantien Tartoon, ajelin postiteetä myöden jonkin matkaa, ainoa pätkä joka oli ihan kiva ajella. Kuvia en saanut koska patterit taas loppui ja uuden paketin pattereilla ei saanut ensimmäistäkään kuvaa.
Tähän väliin haluan kertoa, että jos olette joskus menossa Baltian maihin ja aikomuksenanne on ottaa valokuvia niin ottakaa vaan reilusti pattereita jo Suomesta mukaan, täkäläisillä pattereilla kun ei tunnu tekevän mitään. Kalliimpikin paketti saattaa olla täynnä virrattomia pattereita. Yhteensä olen jo kolme pakettia ostanut täysin mitättömiä pattereita näistä maista, hermojen päällehän tuo käy. Etenkin kun ne parhaat kuvauskohteet on silloin käsillä ja pattereilla ei ota ensimmäistäkään kuvaa.
Ehdin juuri ja juuri paria minuuttia vaille turisti-infon sulkeutumisaikaa Tarttoon. Hieno ja edullinen majapaikka löytyi jälleen. Tällä kertaa oli niin syrjässä ja vailla opastusta, etten olisi millään itse löytänyt tuonne. Turisti-info on matkailijan paras kaveri. Kävinpä vielä herkuttelemassa viereisessä Pizzeriassa, pyöräilijään olisi kyllä uponnut vaikka triplakokoisena vastaava annos. 120km.


Tarton yliopisto

12.07

Välipäivä Tartossa


Tampere maja


13.07
Toinen välipäivä Tartossa

Ydinkeskusta

14.07
Matka alkoi olemaan jo loppusuoralla, jälleen pilvisessä ja tuulisessa säässä oli aika mennä Peipsijärven rannikkoa seuraillen niin pitkälle kun voimat vaan riittää. Tuo Peipsijärven ranta-alue näytti olleen täynnä hienoja luxus mökkejä, joiden pihassa loistoautot. Taisi olla rikkaiden asuttamaa aluetta. Joka paikassa tuntui olevan yksityisalue, yhdessä sellaisessa kävin ottamassa parit kuvat.

Siellä oli paljon ilmaisia campingpaikkoja ja metsät täynnä autoja, oli yllättävää kuinka paljon porukkaa siellä näkyi olleen joka puolella. Päällystetyn tien jälkeen menin pientä hiekkatietä 5 kilometrin päähän venäjän rajaa, sieltä tie läksi kohti luodetta Jöhvin kaupunkia.


Reissun huonokuntoisin tie

Sinne ihan keskustan tuntumaan poljin majoittumaan lammikon rantaan. Kaupungilla oli joku rokkikonsertti joka kuului mukavasti makuupussiin, kivat iltamusiikit heillä. 180 km.

15.07
Viimeinen varsinainen polkemispäivä, tosin jo helppo sellainen kun Narva ei ollut enää kovin kaukana. Jonkin matkaa menin päätietä numero 1 sinne, Sillamäen jälkeen suuntasin Narva-joesuuta kohti. Kieli oli tämän päivä aikana vaihtunut puhtaasti jo venäjään, sitä kaduilla kuuli koko ajan. pyöräilijät on niin tavallinen näky joka puolella Viroa, että muhun ei kiinnitetty täälläkään mitenkään erityisesti huomiota. Täältä tietä riitti vielä parisenkymmentä kilometriä Narvaan, siellä oli yllättävän vaikeaa löytää turisti-infoa. Kyseisen paikan löytäminen vaati parin tunnin seikkailun kaupungin kaduilla. Oikein ystävällistä palvelu sain, tosin tyttö ihan ekana neuvoi mulle vaan vieressä olleita 4-5 tähden hotelleja. En ihan niihin välttämättä ollut ensimmäisenä menossa. Hotelliin kuitenkin päädyin, hotell Etapp. Hinta kahdelta yöltä jotain 76 euroa. Hieno homma, ja kiva paikka! Suosittelen lämpimästi kyseistä pientä hotellia jos joskus eksyt Narvaan. 59 km.


16.07

Kävin aamupäivästä tutustumassa ajan kanssa Narvan linnaan, joka on muuten ainoa paikka maailmassa jossa vihollisen ”nuoli” yltää linnasta linnaan kun rajajoen toisella puolella seisoo myös linna.

Venäjänpuolen linna

Muutenkin kävin tepastelemassa siinä kaupungilla.. Oli kyllä hyvin venäläinen kaupunki katukuvassa olleiden kyrillisten aakkosten lisäksi kuuli vain venäjää puhuttavan.
Iltapäivällä kävin syömässäkin jossain 100% China restaurantissa, oli vähän sekava kokemus :) No jotain ruokaa siellä eteen tuotiin, tosin taas ”lasten” annos. En oikein koe käymisen arvoiseksi syömistä ravintoloissa pyöräreissuilla. Omat kattilat ja keittimet vaan mukaan niin saa kokkailla niitä oikeita ja täyttäviä gourmet aterioita.
Hotellin vieressä olleesta Rimistä ostelin kaikkea mahdollista vielä kun hinnat olivat kuitenkin suhteellisen edullisia!

Viron puolen linna

17.07
Narvasta Sillamäkeen. Tietysti kun aurinko porotti täydeltä terältä niin sain mukavan punaisen värin vartaloon. Sillamäki-Kotka lauttayhteys vei kuudessa tunnissa Kotkaan. 36 km.

Viron reissu täytti kuvitelmani kokonaisuudessaan, tiesinkin sen olevan lähes samanlainen maa kuin Suomi. Saarenmaa oli pienoinen pettymys. Kokonaiskilometrimääräksi tuli 1097.


Tämän voimalla poljetut kilometrit voivat aiheuttaa joiden ihmisten keskuudessa jopa kohua!